Meiltä on usein kyselty, että mitä nämä sRGB ja AdobeRGB -hommat ovat ja kummalla profiililla oikein kannattaisi kuvata, niin päätin vähän avata sRGB ja AdobeRGB -profiilien eroja.
Liianpitkäeipysty:
Kuvaa rawina, kehitä rawit sRGB:ksi nettiä ja asiakkaitasi varten ja meillä tehtävät kuvat sRGB:ksi tai AdobeRGB:ksi.
sRGB ja AdobeRGB ovat väriprofiileita, jotka kamera ja/tai kuvankäsittely ohjelma liittää kuvatiedostoon. Yksinkertaistettuna väriprofiili kertoo käytettävälle laitteelle, miltä kuvan värit pitäisi näyttää. Väriprofiili on ikäänkuin värien skaala, jolle kuvan värit jakautuu. Eri väriprofiilit ovat tämän skaalan laajuudeltaan erilaisia. Eli esimerkiksi jos kuvassa on kohta, joka on niin vihreä kuin mahdollista, niin laajemmassa väriprofiilissa kohta on vihreämpi, ja suppeammassa väriprofiilissa vähemmän vihreä. Kameroissa voi yleensä valita, tallentaako kamera JPEG-kuvat sRGB-, vai AdobeRGB -profiiliin. Raw -kuvaan kamera ei liitä väriprofiilia ollenkaan, vaan se sisältää kaiken kameran sensorin tallentaman väritiedon, joka voi ulottua väriprofiilien ulkopuolelle.
sRGB
sRGB on yleisimmin kaikkialla käytössä oleva väriprofiili. Useimmat tavalliset tietokoneen, läppärin, tabletin ja puhelimen näytöt pystyvät näyttämään vain sRGB profiilin värit. Myös melkein jokainen kuva, joka on verkossa, esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa, ja muilla sivuilla, on sRGB -väriprofiilissa. sRGB on laajuudeltaan ”riittävä”, eli sen verran suppea, että useimmat laitteet kykenevät toistamaan sen värit, mutta tarpeeksi laaja, että normaalit valokuvat näyttävät oikeilta.
- sRGB on melkein aina riittävä väriavaruus
- sRGB toistuu hyvin kaikilla laitteilla
- Verkkosivustoilla kuvat näkyvät yleensä sRGB -profiilissa
- Äärisävyt voivat mennä tukkoon
AdobeRGB
AdobeRGB on sRGB:tä laajempi väriavaruus. Sitä käytetään kuvankäsittelyssä ja valokuvatulostusmaailmassa paljon. Suurin osa näytöistä ja verkkosivustoista ei pysty näyttämään kaikkia AdobeRGB -profiilin sävyjä. Lisäksi monissa tapauksissa AdobeRGB -profiilissa oleva kuva näkyy sRGB -kuvana, jolloin sävyt näyttävät haljun ja likaisen vääristyneiltä. Sitä ei siis kannata käyttää aina.
AdobeRGB:n etu on siinä, että rajutkaan värit eivät helposti mene tukkoon eli puhki. Esimerkiksi syvänpunainen ruusu ei näytä kuvassa tasaisen punaiselta väriklöntiltä, vaan ruusun sävyt ja varjot näkyvät. Suoraa hyötyähän tästä ei ole, jos kuvan haluaisi esimerkiksi julkaista verkossa, kun siellä se näkyy sitten kuitenkin vain sRGB-kuvana. Tässäkin tapauksessa AdobeRGB:stä on kuitenkin siinä mielessä iloa, että ruusun sävyt eivät ole jo kuvatessa menetetty sRGB:n rajoitteiden vuoksi, vaan niitä voi AdobeRGB -kuvasta koittaa tuoda takaisin sRGB:n toistuvuuden sisälle. AdobeRGB:llä saa siis säätövaraa kuviin, vaikka ne seuraavaksi sRGB:ksi kääntäisikin.
- AdobeRGB toistaa enemmän äärimmäisiä värejä, joita löytyy esimerkiksi kukista ja revontulista.
- Tavalliset laitteet eivät toista sRGB:n yli meneviä AdobeRGB:n sävyjä.
- Ei toimi verkossa yleensä oikein.
- Kaikki vedostuslaitteet ja -tavatkaan eivät toista näitä sävyjä.
Tulostustesti
sRGB:n ja AdobeRGB:n riittävyyden eroa on hankala verkossa ilmentää kuvin ilman netistä löytyviä kaavioita. Niistäkään eroa ei oikein havainnollisesti näe, sillä myös kaaviokuvan on verkossa oltava vain sRGB -muodossa. Siispä teinkin seuraavissa kuvissa näkyvät tulosteet meidän suurkuvatulostimella, sekä sRGB-, että AdobeRGB-profiilissa. Kuvassa kasvin taustalla näkyvät vihreät muodot ovat vedetty tarkoituksella ihan AdobeRGB:n toistavuuden rajoille, ja kuvasta on tehty toinen versio käännettynä sRGB:ksi.
Kuvista toivottavasti näkee, että kuvassa oleva kasvi on sekä AdobeRGB, että sRGB -profiilissa samannäköinen, koska kasvin sisältämät värit mahtuvat sRGB- ,sekä tietysti AdobeRGB -profiiliin. Lähikuvasta huomaa, ettei taustan vihreät täplät enää näytä samalta, sillä ne ovat sRGB:n toiston ulkopuolella. Taustan vihreät on todellisuudessa melkoista neon-vihreätä. Siksi minun piti haalentaa näitä tulosteista ottamiani kuvia, että saan ne sRGB:ksi tähän artikkeliin. Tästä syystä kuvien ero ei näy yhtä hyvin, kuin livenä. Kysy siis meillä käydessäsi näitä printtejä nähtäväksi, jos kiinnostaa! Voit myös ladata tästä kuvatiedostot tarkasteltavaksi omalla näytölläsi. AdobeRGB -kuva ei välttämättä näy näytölläsi oikein, jos näyttösi ei pysty toistamaan AdobeRGB -profiilia kokonaan. https://ninankuvamaailma.fi/green.zip
Kumpaa siis kannattaa käyttää?
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti yhtä vastausta. Molemmille profiileille on oma tarkoituksensa.
Jos vain yksi profiili pitäisi valita, niin oma ehdotukseni olisi melkein aina sRGB. Tällöin varmistat, että kuvasi näkyvät suurinpiirtein samoin kaikkialla, niin omalla näytölläsi kuin printeissä, ja omassa ja asiakkaidesi somessa. Kuitenkin jos kuvankäsittelynäyttösi toistaa AdobeRGB:n, ja kuviasi päätyy maailman nähtäväksi vain valmiina vedoksina, niin pelkästään AdobeRGB:n käyttämisestä ei haittaakaan ole, päin vastoin.
Itse suosittelisin kuvaamaan rawina, jotta väriprofiileita ei tarvitse miettiä ainakaan kuvakohtaisesti. Raw-kuvien kehitysohjelman (Lightroom, Photoshopin Camera Raw, jne.) asetuksiin voi sitten oletukseksi laittaa joko sRGB:n tai AdobeRGB:n, vähän sen mukaan meneekö valtaosa kuvistasi valmiiksi valokuviksi, vai nettiin tai asiakkaillesi tiedostoina. Itse omissa harrastelupuuhasteluvalokuvaamisissani pidän oletuksena AdobeRGB:tä, koska käytettävissäni on AdobeRGB:n toistava kuvankäsittelynäyttö, ja käytämme kuviani materiaalimalleissamme. Photoshopissa minulla on tallennettu näppäinyhdistelmän taakse actioneihin Convert to profile -> sRGB. Näin saan AdobeRGB -kuvasta napinpainalluksella helposti sRGB -kuvan netissä käytettäväksi.
